Hyvinvointimatkalla

Miksi tarvitset keho & mieli -harjoittelua?

12.10.2017 · Sanna Spohr

Hei!

Jaan kanssasi viisi seikkaa, mitä hyötyä keho&mieli -lajeista on ja miksi ne voisivat toimia hyvänä ratkaisuna nykyihmisen liikkumiseen. Myös Sinulle!

Samalla vastaan myös kysymykseen:

Miksi sinun kannattaa oppia tekemään liikkeet oikein ja mitä vaaditaan, jotta voit oppia uusia oman kehon kannattelun ja liikkumisen taitoja

Saat myös näkökulmia siihen, miksi kaikki eivät välttämättä tee liikkeitä luonnostaan oikein ja miten keho&mieli-harjoittelu oikeastaan liittyy tähän palettiin.

1. Istuva elämäntyyli verottaa hyvinvointia – tarvitset vastapainon!

Meillä on nykyisin niin istuva elämäntyyli, että olemme ikään kuin unohtaneet luonnolliset liikkumisen tavat. Lasten, ja etenkin liikkuvien lasten, lihakset kytkeytyvät luonnostaan oikeassa järjestyksessä ja käytössä ovat myös syvemmät lihaskerrokset.

Monipuolinen liikunta epätasaisilla alustoilla edesauttaa tätä, ja esi-isämme saivatkin tällaista ärsykettä jatkuvasti liikkumalla kevyesti pitkin päivää metsissä ja luonnossa. Nykypäivänä yleensä siinä vaiheessa, kun siirrytään koulun penkille ja aloitetaan istuva elämäntyyli, jossa kaikki on tehty mahdollisimman helpoksi kaukosäädinten kera, tämä taito katoaa.

Miten sitten aikuinen voisi oppia takaisin tuon kehon terveyttä tukevan liikkumisen taidon ja lihasten optimaalisen kytkeytymisjärjestyksen? Siinä missä lapsi oppii mallioppimisen ja seuraamisen kautta, aikuinen voi oppia osittain samalla tavalla, mutta analyyttisempi

aikuinen oppija tarvitsee enemmän perusteluja, miksi tehdään sekä ohjeita, miten tehdään.

Somaattisessa keho&mieli -harjoittelussa on kyse juuri mielen ja kehon yhdistämisestä. Siinä yhdistetään nykytietoa ihmiskehosta kunkin omaan kokemukseen siitä, miltä harjoitukset kehossa tuntuvat.

Hyvä puoli on, että kehon uudelleen haltuunotto on mahdollista. Meidän tulee kuitenkin aloittaa harjoittelu hitaasti, jotta ehdimme keskittyä tietoiseen tekemiseen ja aivot ehtivät mukaan. Sitä kautta meidän on mahdollista saada uusia hermo-lihaskytkentöjä, eli oppia uusia kehon kannattelun ja liikkumisen tapoja, jotka tukevat hyvinvointiamme mahdollisimman pitkälle vanhuuteen.

Toki yksilöllisyyttäkin tarvitaan, sillä meillä kaikilla on erilainen keho ja eri päivinä tuntemukset voivat olla hyvin erilaiset ihan jo esimerkiksi hormonitoiminnan vaikutuksesta. Esimerkiksi jos urheilet paljon, sinun kohdallasi saattaakin olla, että pintalihakset dominoivat ja menevät ikään kuin liiaksikin ”syvien tontille”, joten syviä lihaksia tulee lähteä herättelemään hyvinkin herkällä ja kuiskaavalla lihastyöllä. Pois oppiminen liiasta voiman käytöstä ja rentouden hakeminen voi tällöin olla suurin haastesi.

2. Netistä voi löytää tietoa, mutta oikeaan osaamiseen tarvitset ohjaajan

Moni ajattelee opettelevansa netistä uusia lajeja, kuten joogaa tai pilatesta. On toki hienoa, että nykyään on niin paljon inspiraatiota saatavilla myös liikunnan saralla suoraan mobiililaitteisiimme sinne, missä liikummekaan. Jos kuitenkin mietit mitä tahansa taitolajia tai vaikkapa käden taitoa, niitä et voi oppia täysin vain kirjoista tai kuvista. Tarvitset lisäksi jonkun, ja mieluiten tietysti asiansa osaavan valmentajan tai ohjaajan, joka katsoo tekemistäsi ja antaa siitä rakentavaa palautetta. Ohjeiden lisäksi tarvitaan myös silmää, joka tulee vain kokemuksen kautta.

Siinä missä monissa massaliikuntalajeissa ohjataan usein sitä, mitä tehdään (vaikkapa toistojen määriä ja suuntia), niin keho&mieli -lajeissa painottuu myös se, miten tehdään. Toisin sanoen kiinnitetään enemmän huomiota liikkeen laatuun. Toisaalta tänä päivänä näkee myös valitettavan paljon erilaisia liikunnanohjaajia, jotka saattavat puhua ihan oikeista asioista, mutta silmä ei välttämättä ole harjaantunut näkemään hienovaraisia eroja kehoissa.

Esimerkiksi netissä usein demonstroitavissa kyykkyliikkeissä saatetaan ohjeistaa vielä jotakin hienoa termiä käyttäen esimerkiksi pitämään ”lanneranka neutraalissa asennossa”. Kuitenkin saatetaan samaan aikaan näyttää liikettä, jossa lanneranka ei suinkaan ole neutraalissa. On totta, että neutraalissa asennossa rangan iskunvaimennuskyky on parhaimmillaan eli oikeaoppiseen tekniikkaan tulisi pyrkiä loukkaantumisten ehkäisemiseksi.

Osaava ohjaaja osaakin ohjeistaa tekniikkaa ja kuvailla yksityiskohtaisesti, miten liikkeitä kannattaa ajatella vaikkapa mielikuvien kautta,

jotta kehoa kuormitetaan nivelten ja lihasten kannalta optimaalisesti. Live-tilanteessa ohjaaja pystyy myös korjaamaan tekniikkaasi avustamalla manuaalisesti. Keho&mieli -tunnilla ohjaus on usein myös yksilöllisempää kuin massoja liikuttelevissa kuntokeskuksissa.

3. Turvallinen harjoitus ja stressistä palautuminen kunniaan

Elämme niin tuloshakuisessa kulttuurissa, että moni haluaa tuloksia mieluummin eilen kuin tänään. Siitä voi seurata, että saatetaan ahnehtia vähän liikaakin ja tehdä mahdollisesti vääränlaista harjoittelua, johon keho ei ole vielä valmis. Esimerkkejä näkee kaikkialla: joku juoksee lenkkipolulla, vaikkei ole opetellut edes kävelemään tai linjaamaan kehoaan.

Kuntosalilla toinen laittaa isot painot selkään, vaikkei ole oppinut edes kannattelemaan itseään ja ryhtiään. Jos sen sijaan lähdet hakemaan oikean kannatuksen ja opettelemaan pikku hiljaa oikeita liikeratoja haastetta asteittain lisäten sitä mukaan kun keho oppii, vältyt samalla monelta turhalta vaivalta.

Joidenkin arvioiden mukaan tuki- ja liikuntaelin vaivat ovat lisääntyneet niin paljon juuri sen takia, että hyötyliikunta ja luonnollinen liikkuminen ovat jääneet niin vähälle. Kun istuvan elämäntyylin päälle heitetään vielä kovatemposet treenit, eivät loukkaantumiset ole yllätys, kun mieli ja pienemmät tukilihakset eivät pysy kyydissä mukana.

Kaikki tai ei mitään -asenne ei kuitenkaan ole kehon terveyden kannalta paras. Eli tarvittaisiin lisää palauttavaa liikettä, jollaista keho&mieli -lajit tarjoavat.

Toisaalta monelle, joka ei tee tällä hetkellä juuri mitään, lempeämmät lajit voisivat jo yksinään vastata kehonhuollosta ja lihaskunnon ylläpidosta. Päälle vielä kävelylenkkejä luonnossa, niin terveyden kannalta ollaan jo varsin hyvällä mallilla.

Myös jos ajatellaan korkeita stressitasoja, joista moni kärsii, olisivat siinä kohtaa rauhallisemmat lajit myös hermostomme kannalta suositeltavampia. Jos kovat treenit lyödään stressaavan työpäivän päälle, ei palautuminen välttämättä lähde käyntiin edes nukkumaan mentäessä vaan keho jää käymään ylikierroksilla.

Sen sijaan rauhoittava, lempeä harjoitus illemmalla puolestaan valmistaa jo kehoa rentoutumaan ja aloittaa palautumisen päivän kuormituksesta.

 

4. Huomio pintaa syvemmälle – keskittymällä laatuun pääset parempiin tuloksiin

Kulttuurimme myös tuntuu korostavan erityisen paljon edelleenkin kehon ulkoista muotoa ja miltä se näyttää ei niinkään sitä, miltä jokin liike tuntuu tai mikä tuo terveyttä ja hyvää oloa kehoon. Tämä näkyy joskus esimerkiksi yliliikkuvuuden ihannoimisena ja toisinaan myös hieman kyseenalaisena ja harhaanjohtavana markkinointina, valitettavasti myös tiettyjen joogamuotojen kohdalla.

Vaikkapa äärimmäisen akrobaattisia asentoja, kuten jalka pään yli niskan taakse, ihannoidaan ja samalla tuntuvat unohtuneen normaalin liikkuvuuden rajat.

Toki välillä voi olla hienoa haastaa omaa kehoaan ja hakea uusia ulottuvuuksia, mutta tämän ei tulisi tapahtua terveyden kustannuksella.

Esimerkiksi niska-hartiaseisonta (Salamba Sarvangasana), josta vedetään jalat pään yli (Halasanaan) on yksi eniten vammoja aiheuttava liike joogassa, jos sitä tehdään väärällä tekniikalla. Tekniikka tulisikin aina opetella osaavan ohjaajan opastuksella. Jos ensin istutaan päivä huonossa asennossa, alaselkä niin sanotusti löysänä, jolloin sieltä on hermotus kadoksissa, ja mennään sen jälkeen vielä rankalle joogatunnille ja tehdään kyseinen asana heilauttaen jalat pään yli lattiaan, ovat riskit niin alaselälle kuin niskallekin selkeästi olemassa.

Jos taas vaihtoehtoisesti osaava ohjaaja ohjaa asanan tietoisen rauhallisesti siten, että esimerkiksi hartioiden alle asetetaan asianmukainen kohotus vaikkapa vilttien tai tukien avulla, haetaan niskaan ja kaulaan tilaa oikeilla linjauksilla sekä viedään jalkoja vain sinne asti, missä alaselkä pysyy pitkänä ja vatsa tuettuna eli tekniikka säilyy hyvänä, voidaan liike tehdä turvallisesti ja pitää ranka terveempänä pitkään.

Olen itse aikanani kiinnostunut oikeaoppisista tekniikoista valmentaessani tanssijoita. Halusimme saada tanssijoille kauniit ja esteettiset liikkeet, mutta lisäksi oli erityisen tärkeää pitää heidät terveinä ja harjoitukset turvallisina. Laadukkaammalla tekemisellä saadaankin tehokkaampi harjoitus vähemmillä toistoilla.

5. Keho&mieli -lajit auttavat nautinnollisen liikunnallisuuden löytymisessä

Loppupeleissä liikunnan tulisi olla hauskaa, meidän tulisi välillä päästä myös irrottelemaan ja vain nauttimaan liikkeestä. Harjoitus tulee myös paljon todennäköisemmin tehtyä, jos siihen lähdetään hyvällä fiiliksellä. Kun nautimme tekemisestä, harjoittelu myös toistuu herkemmin ja siihen saadaan säännöllisyyttä. Toisaalta jotta voimme saada vapautta liikkeeseen, on hyvä hahmottaa kehon rajat, ja esimerkiksi se, mihin kannattaa hakea liikkuvuutta ja toisaalta mihin hallintaa.

Suurin osa suomalaisista kärsii jonkinlaisista tuki- ja liikuntaelinvaivoista. Irtipäästöön ei välttämättä voi heti lähteä, jos on paljon kremppoja.

Ensin pitää ottaa keho haltuun. Sitten voi pikku hiljaa lisätä virtaavaa liikettä, kun oppii hakemaan tukea toisaalle ja vapautta toisaalle.

Kerran minulle tuli Pilates-asiakas, joka oli tehnyt kotona TV-jumpan ja saanut itsensä sillä aivan rikki. Siinä kohtaa tuo harjoitus oli hänelle liian nopea ja haastava, mutta tekniikat alkoivat löytyä, kun hidastimme tahtia.

Keho&mieli -lajit edustavat välimaaston ratkaisua, kaikki-tai-ei-mitään ääripäiden väliltä. Ne voisivat olla monelle myös se nautinnollinen ratkaisu hampaat irvessä -tekemisen tilalle, tai edes rinnalle. Monelle on myös iskostunut takaraivoon ajatus siitä, että rankan treenin jälkeen saa syödä enemmän kaloreita.

Tämän ajatuksen on itse asiassa todettu kääntyvän itseään vastaan – eikä liikuntaa ehkä muutenkaan kannata ajatella liikaa painonhallinta – vaan enemmänkin terveydenedistämismielessä (aiheesta lisää vaikkapa tästä). Jos sen sijaan unohdamme kaloriajattelun ja keskitymme sekä liikunnan että ravinnon laatuun ja nautintoon, olemme varmasti lähempänä hyvinvointia kuin ”rangaitus ja palkinto” -lähestymistavalla.

Parhaimmillaan keho&mieli -lajit eivät tue vain omia lempilajejasi ja niiden harrastamista, vaan koko elämää ja arkea.

Voit myös katsoa videon aiheesta tästä.

Me Hyvinvointitalo Intusiasmassa tarjoamme monipuolisia keho&mieli -lajeja huippuammattitaitoisten ohjaajien käsissä. Hyödynnä nyt  syyskampanjamme, joka on voimassa 17.10.2017 asti, niin pääset loistavaan alkuun ja sitoudut ottamaan vastuun omasta kehostasi ja hyvinvoinnistasi hyvissä käsissä!

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInShare on Google+

Kommentoi

Sähköpostiasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkattu *:llä.